Rakastan luontoa ja yritän pitää yllä jonkinmuotoista suhdetta siihen. Ja toisaalta pelkään sitä; onko kukaan teistä tavannut karhua? Minä en, enkä haluaisi. Ei ole syytä uskoa luonnon olevan puhtaasti hyvä tai paha; minkäänlainen peili ihmisen omakuvalle. Minulla ei ole varsinaisesti esteettistä tai idyllistä suhdetta luontoon, vaikka vietän suuren osan ajasta siellä - ehkä juuri tämän periaatteen vuoksi. Ja viettäisinpä enemmänkin aikaa!

Toinen asia, tekeminen. Se mitä minä teen tai harrastan ei ole nähdäkseni oleellista täällä mainittavaksi. Nykymaailma tarjoaa kaiken maailman vehkeitä ja pelejä ihmisille, joten niiden perusteella luotu identiteetti on enintään triviaalia, vaikka toki kertoohan se ihmisestä mielenkiintoisia puolia. Lukemisen koen kuitenkin riittävän tärkeäksi mainita. Tiedon tunteminen on hyväksi ja koen että tietokirjallisuus on rikastuttavaa; monet maineteoksetkin yleensä ansaitsevat kunniansa syystä.